Tuula Kallioniemi: Pako

 Ohkainen kirja, joka tempaa mukaansa...

Matilda soutaa saareen, jonka luulee olevan autio. Se ei olekaan, vaan mies nimeltä Alarik vie hänet myrskyltä suojaan saarella olevaan taloon. Yhtäkkiä Matilda huomaakin olevansa vankina ja seuralaisena tytölle jota Alarik myös pitää talossaan. Käy ilmi että tytöt viedään ehkä maasta ja Matilda ja Carita pakenevat henkensä edestä. 

Toisaalla kaksi hyvin erilaista poikaa, Anders ja Samuel tapaavat toisensa ja tytöt. Pakomatka on jokaiselle erilainen ja tunnelma tiivistyy kun aikuiset eivät usko ja kuuntele lapsiaan. Kuinka heille kaikille käy? Moniongelmaisuus ja välinpitämättömyys ovat isoja asioita, jotka osittain on jätetty sivulauseisiin. Hieman ahdistava kertomus, joka sisältää huoltajuuskiistoja, köyhyyttä, huostaanottoja ja muita nykyajan vitsauksia.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Kirja kertoo kahden tytön rosoisen rakkaustarinan, se on eteerisesti kirjoitettu, ilmavasti. Kaunista rakkautta rujossa ja vähemmän kauniissa maailmassa. Liikuttaa ja koskettaa. 

Mariia vihaa kirjoittamista, mutta ei voi olla  kirjoittamatta tarinaansa kesästä, jolloin kaikki muuttui. Tsernobylissä räjähti, ja samalla rähjähti hänen sydämessään kun Mimi kysyi Mariialta uimarannalla: Voisitko sinä näytellä ystävääni?

Tuula Kallioniemi: Risteys

 

 13-vuotias Mika saa lainaan pinkin skootterin ja ajaa kolmion takaa suoraan pakettiauton alle. Huonosti käy. Onko Mika kuollut, vai mitä ihmettä tapahtuu. 

Samalla kylällä useampikin ihminen kokee outoja sattumuksia ja ihmepelastumisia, kuulee ääniä ja näkee jotain mitä ei kuvitellut enää näkevänsä. Mikan onnettomuuden kehyskertomuksen sisälle upotetaan tarinoita niin kiusaamisesta, veljeksistä, vanhemmista, päihteistä, rakkauksista, sairaudesta ja kuolemastakin.  

Mitä Mikalle tapahtui? Onko enkeleitä olemassa? Onko pahiksen mahdollista enää kääntää kelkkaansa ja tehdä jotain hyvää? Lyhyt kirjanen jossa jokainen luku on kuin oma tarinansa.

Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja

Tämä kirja kertoo Nikosta, josta tulee säkenöivä, näkyvä ja kuuluva – mutta vain bileiden ajaksi. Meijasta, joka ei muista, mitä hänen sivupersoonansa miss Jackie Daniels on kännissä taas puuhaillut. Ja äidistä, jonka viinanhimo pilasi ainakin kaksi elämää. Parhaasta ystävästä, joka on muuttunut kokonaan toiseksi ihmiseksi. Pikavippikierteestä, jota vauhdittavat siiderit.

Viina virtaa ja vie, niin nuoria kuin heidän vanhempiaankin.

Lyhyitä tarinoita elävästä elämästä. Rannela on kerännyt nuorten tarinoita alkoholista, erilaisia puolia ja näkemyksiä, tapahtumia ja sattumuksia. Melkolailla herättävää luettavaa, varsinkin kirjan viimeinen lause pysähdyttää.

Otfried Preussler: Mustan myllyn mestari

Nelitoistavuotias Krabat saa unessa käskyn mustilta korpeilta: hänen on lähdettävä Schwarzkollmin myllylle. Mylly on pelottava ja pahamaineinen, mutta Krabat tuntee, että hänen on pakko totella. Mustan myllyn mestarilla on yksitoista renkiä, kahdestoista makuusija on tyhjä ja sille asetetut vaatteet sopivat Krabatille. Mutta Krabat ei vielä tiedä millainen hinta hänen on oppiajastaan määrä maksaa.

Kirja on jäänyt mieleeni erikoisen ja jokseenkin mielenkiintoisella tavalla painostavan fiiliksensä ansiosta. Erikoinen ja kiehtova tarina joka yhdistää historiaa ja fantasiaa, hieman kauhua, ja hieman mystiikkaa. 

Kirjasta on kaksi eri kansivaihtoehtoa, oranssi on vanhempi ja vihreä korpilla on uudemmissa painoksissa. 

Laura Lähteenmäki: Aleksandra Suuri

Aleksandralla menee hyvin: hän on kaunis ja suosittu sekä näyttelee draamakoulun pääosat. Syksyllä hänen perheeseensä tulee vuodeksi hollantilainen vaihto-oppilas Tim, joka on suloinen namupala. Aleksandra haluaa tehdä kaikkensa, jotta Timillä olisi hauska vuosi. Vaihto-oppilasveli on pian liiankin kotonaan ja ottaa elämästä ilon irti, hurmaa lukiolaistyttöjä vasemmalla ja oikealla, jolloin Aleksandran tehtävänä on toimia tulkkina, opintoneuvojana, seuraneitinä sekä peitellä Timin sotkuja.

Tim elää täysillä, ja pian Aleksandra huomaa jääneensä tämän varjoon, hän ei olekaan enää ainoa lapsi eikä kaiken keskipiste. Vuosi on pitkä aika olla kiva ja vastuullinen, eikä Aleksandra enää tiedä, vaaditaanko häneltä liikaa vai kiukutteleeko hänessä vain hemmoteltu ainoa lapsi.

Salla Simukka: Toisaalla

 Jatkoa kirjalle Jäljellä. 18-vuotias Samuel Järvi on varsinainen nörtin stereotypia: pojan yöt kuluvat tietokoneella pelaten ja päivät nukkuen. Kontaktit tyttöihin ovat jääneet vähäisiksi. Koulun loputtua hän ei tiedä, mitä tekisi. Yllättäen Samuel saa kuitenkin tarjouksen. Hänet pyydetään mukaan salaiseen projektiin, ja työstä maksetaan järkyttävän hyvin.

Projekti on täynnä yllätyksiä, mutta suurin yllätys on kuitenkin se, että Samuel rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään. Kaikki muu menettää merkityksensä, kun Samuel päättää pelastaa unelmiensa tytön. Mutta kaipaako tyttö edes pelastajaa?

Toisaalla on hurja visio siitä, millaiseksi maailma voi kehittyä lähitulevaisuudessa. Se avaa Jäljellä-romaanin salaisuudet ja näyttää tapahtumat toisesta näkökulmasta. Toisaalla kertoo myös vanhempien ja lasten välisten suhteiden vaikeudesta ja aikuisten kyvyttömyydestä kohdata nuorten ongelmat. Ja ensirakkaudesta, joka on aina yhtä kiihkeää, kuohuvaa ja kaunista.

Oli hyvä, en pettynyt valtavista ennakko-odotuksista huolimatta. Kirjailija osasi punoa tarinan toisen puolen ottaen huomioon ensimmäisen puolen. Tarina vei niin mukanaan että haluaisi lukea vielä lisää...
 

Salla Simukka: Jäljellä

Emmi Aalto on 15-vuotias tyttö, joka kokee, ettei hän ole mitään. Koulussa hän ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan, vaan on yhäkin pelkkä Potentiaali. Kotona perhe ei tunnu huomaavan häntä. Ystäviä hänellä ei ole koskaan ollutkaan. Emmi päättää karata, jotta hänestä tulisi edes tyttö, joka katosi. Mutta kun hän palaa karkumatkaltaan, kotona ei ole ketään. Eikä naapuritaloissa. Eikä koko kaupungissa. Kaikki ihmiset ovat kadonneet, vai ovatko?

Hieno kirja. Ajatuksia herättävä ja hyvin kirjoitettu, jäi inhottavasti kesken ja nyt on vaikea venata että saa lukea jatkoa. Kannattaako toivoa että ihmiset häviäisivät kokonaan olemasta? Mitäs sitten jos toive toteutuukin ja heräät eräänä päivänä aivan yksin koko maailmassa? Mitä se merkitsee kun lempisatujesi lauseita ilmestyy outoihin paikkoihin. Salla Simukka kertoo hienosti tulevaisuuden nuorista ja heidän elämästään maailmassa joka ihan hyvin voisi olla...

Sara Saarela: Mun on pakko

  Kukaan ei tiedä. Liisi on varma siitä, kunnes hänen paras kaverinsa Sussu saa selville hänen salaisuutensa ja uhkaa paljastaa sen. Liisi arvaa, etteivät hänen pastori-isänsä ja sairaanhoitaja-äitinsä, eivät edes ystävät seurakunnassa, voi ymmärtää, ettei hänellä ole mitään ongelmaa: hän vain haluaa näyttää hyvältä! Ja silloin on pakko olla syömättä, pakko polttaa rasvaa... Pakko, kunnes tilanne riistäytyy käsistä.

Uskovainen päähenkilö kamppailee syömisen ja uskomisen kanssa mutta onneksi hänellä oli tukevia kanssauskovaisia ja vähemmän uskovaisia kavereita. Laihduttaminen ja oksentelu veivät lopulta sairaalaan, jossa toipuminen alkoi ja tuli selväksi että jumala hyväksyy kaikki juuri sellaisina kuin ovat.

Uma Karma: Mistä tunnet sä ystävän

 

Pian 13 vuotta täyttävä Tatu ja hänen paras ystävänsä Severi viettävät leppoisia lomapäiviä kesäisessä Kotkassa. Aika kuluu saaristossa ja lähiön tutuilla kulmilla. Poikien päätä ei aina järki pakota ja he saavat naapureiden hermot kireiksi toinen toistaan hullummilla kolttosilla.

Ohkainen kirja Tatun ja Severin ystävyydestä kesällä juuri ennen yläkouluun siirtymistä. Mälsää kun toinen haluaa jo juosta tyttöjen perässä ja toista se ei juuri kiinnosta. Hillumista lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa. Kesäisiä tapahtumia ja kokemuksia. Hieno kuvaus poikien välisestä ystävyydestä.

Harri Istvan Mäki: Aina söpönä

Nuortenkirja kirjailijaksi haaveksivasta pojasta jonka pitää pitää huolta pikkuveljestään kun isästä ei siihen ole, äitikin on kuollut. Tie aukeaa taidelukioon ja muutetaan toiselle paikkakunnalle, pois isän vaikutuspiiristä ja otetaan pikkuveli mukaan sinne asumaan.

Taidelukion opettaja on vaativa, mutta alkaa pikkuhiljaa lämmetä päähenkilön teksteille, myös kiva ruskesilmäinen Mira kiinnostuu pojasta ja tämän erikoisesta tilanteesta.  Tuleeko siitä mitään, vaikka olisi aina söpönä?

 "halusin oppia nuolemaan kaikkea, olemaan niin söpö, ettei kukaan näkisi rujouttani, vaan sekoaisi narrin valheista ja nauraisi maha kippurassa. Aina söpönä. " (s. 55)

Linnea Parkkonen: 112 - vihaan itseäni

 Kirja kertoo syömähäiriöstä joka vei päähenkilöä mennessään hänen huomaamattaan. Lilli on 15-vuotias tyttö, jonka maailmaa synkentävät vaikea perhetilanne sekä ulkonäköpaineet. Sellainen kertomus jossa päähenkilö ei kokenut olevansa sairas tai tarvitsevansa apua, kotiasiat olivat hullusti, mutta onneksi oli ymmärtäväinen ja läheinen isosisko. Lopulta hoito sairaalassa oli pakollista ja siitä elämä lähti taas käyntiin. Oman syömähäiriöhistorian takia nämä tarinat kiinnostavat, tämä oli hyvin erilainen kuin omani ja antoikin hyvän näkemyksen millaista se on kun itse ei tiedosta sairastavansa.. 

Otteita:  "Must tuntuu, että jos mun pitää olla normaalipainonen, nii mä en ees haluu tietää, paljon painan. Haluaisin vaa poistaa maailmasta kaikki vaa'at, peilit, painoindeksit, mittanauhat, laihdutuslääkkeet ja muut. En haluis laihduttaa. Tai olla koko ajan niin tietonen siitä, ettei näytä hyvältä. Ois ihanaa syödä ja nauttii siitä miltä näyttää. Ettei tarvis miettii koko ajan. Olla vaikka koira ja huoletta vaa vetää sisuksiinsa kaikki, mitä tarjotaan." s. 309

"Hukkuneita, jotka vaelsivat yksin pimeässä toivoen, että löytäisivät edes tiensä siihen tunneliin, jonka päässä pilkottaisi valo, joka olisi tie pois siitä tuskasta, joka aamuisin herätti pelkäämään. Kierteestä, jota ei saanut pysäytettyä.
Siipirikkoja enkeleitä. Niitä, jotka eivät osanneet lentää. Kiipesivät rohkeasti ylös ja putosivat aina uudelleen. Eivät uskoneet enää.
Ja sitä kutsuttiin kauneudeksi. Ihannoitiin. Mediat kiljuivat kuorossa, jos joku oli laihduttanut punaiselle matolle tai toinen lihonut edellisestä keikastaan. Levittivät erilaisia dieettejä. Porkkana, parsa, popcorn, proteiinijuomat ja puuro. Että olisit yhtä kaunis kuin hän, se tai tuo. Yhtä siro ja soma. Ihana ja rakastettu.
Ja kun se vie hengen, haukutaan itsekkääksi. Heikoksi." s. 322

Tuija Lehtinen: Välivuosi

Välivuosi on Simosta huono läppä. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella, että vuosi olisi oikotie onneen. Kaksi hyvin erilaista yksinhuoltajaperhettä päätyy yhteen. Simo, Simon boheemi kulttuurituottajaäiti ja pikkusiskopuoli Malaika Tikkurilasta. Uusi siskopuoli Lime, avaruusfysiikasta luennoiva professori-isä ja uusi pikkusisko Tua Kauniaisista. Simo aloittaa kymppiluokan. Lime on matikkaluokalla ja nero, kuten isänsä. Simosta tuntuu kuin hän olisi joutunut huonoon tosi-tv-ohjelmaan, jossa uusperheen jäsenet eivät elä samassa maailmassa. Simon vanhat kaverit jäivät muuton ja koulunvaihdon takia ja uusia on hankala löytää. Limellä taas on omat päämääränsä selvillä ja niitä varten tehdään töitä! 

Kirja kerrotaan vuoroluvuin Simon ja Limen näkökulmasta ja yhteistä on että yhteistä säveltä ei meinaa löytyä. Uusioperheen arki ei ole aina ruusuilla tanssimista.

Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus

Kirja rahallisesta eriarvoisuudesta, ystävyydestä ja valehtelusta. Mitä käy kun Senja siirtyy taas uuteen kouluun, ja saadakseen ystäviä valehtelee vanhemmistaan, näiden töistä ja siitä missä asuu ettei vaikuttaisi ihan köyhältä luuserilta uusien kavereiden silmissä? Entä kun äiti saa töitä ulkomailta ja pitää muuttaa isovanhempien luo joita ei ole vielä ikinä tavannut, koska isästään ei tiedä mitään? 

Senja joutuu kokemaan monenlaisia asioita eikä pienimpänä niistä ole oman isän tapaaminen ekan kerran elämäsään (melkein, sitä ei lasketa jos on yksivuotiaana hänet nähnyt). Ja selviää sekin ketkä ovat oikeita ystäviä ja onko rahalla niin paljoa merkitystä elämässä. Oli hyvin kirjoitettu ja vetävä kirja, helppo uppoutua Senjan maailmaan ja sen käänteisiin. Tykkäsin kun oli muutama persoonallisempikin tyyppi tässä kirjassa.

Sophie Kinsella: Kadonnut: Audrey

 

Kirja kertoo teini-ikäisestä Audreystä. Hän pysyttelee kotonaan ja käyttää sisälläkin aurinkolaseja koska ne luovat hänelle turvallisuudentunteen.  Hänen perheensä on hieman outo, yli-intensiivinen äiti, työhullu isä, veli joka pelaa vain tietokonepelejä ja pikkuveli joka on vasta neljävuotias. Audrey käy psykiatrilla, mutta ei missään muualla, koska hän saa erittäin pahoja paniikkikohtauksia.  Ne johtuvat jostain, mitä hän koki aiemmin koulussaan kun hän joutui ilkeiden saman luokkalaisten tyttöjen kiusaamaksi.

Tässä  kirjassa kerrotaan Audreyn toipumisesta vakavasta mielen sairaudesta, siitä vuoristoradasta mitä toipuminen on ja pojasta nimeltään Linus. Jolla on omalla tavallaan suuri vaikutus siihen miten Audreyn toipuminen lähtee etenemään. Tässä kirjassa oli hyvä aihe, mutta haluaisin muistuttaa että kaikki  mielen sairaudet eivät lähde toipumaan ihan yhtä suoraviivaisesti, vaan jotkut sairaudet eivät parane. Se on hyvä pitää mielessään, vaikka samalla voi iloita niiden puolesta ketkä toipuvat. Hyvä kirja nuorille mielen sairauksista, ja siitä tosiasiasta että sellainen voi tulla kenelle tahansa.

Salla Simukka: Lumikki Andersson trilogia

Punainen kuin veri. Innolla odotin Simukan uusinta kirjaa, eikä tarvinnut pettyä. Mukaansatempaava tarina veti heti mukaansa ja päähenkilö oli monipuolinen ja hänen taustaansa valotettiin pikkuhiljaa, paljastamatta kaikkea. Kansainvälinen huumekuvio oli ehkä vähän heppoinen ja vaikea kuvitella sen maailman raakuutta Tampereelle, mutta muuten jännittävä ja verinenkin tarina. Lumikki Anderssonin jatkovaiheita jää kovasti odottamaan.  

Valkea kuin lumi. Lumikki Anderson-sarjan toinen kirja. Tapahtumapaikkana Praha jossa Lumikki viettää hyvin ansaittua lomaa, joka ei kovin kauaa ole lomaa, vaan muuttuu pakenemiseksi tappajilta ja oudossa lahkossa asuvan ehkäsiskon pelastukseksi. Jännittävä kirja jonka jälkeen jää odottamaan kolmatta osaa trilogiasta. En ihmettele että sarjan käännöoikeudet on myyty 33:n maahan!  

Musta kuin eebenpuu. Lumikki on palannut Tampereelle ja ilmaisutaidon lukioon, jossa oppilaat valmistelevat Lumikki-näytelmää sovitettuna nykyaikaan. Lumikilla on myös uusi poikaystävä Sampo joka vähän piristää synkkää marraskuuta ja Lumikin synkkää mieltä. Kirjassa Lumikille selviää pelottavien käänteiden kautta kuka on ystävä ja kuka vihollinen, kuka on rakastettu ja mitä menneessä oikein tapahtui. Jännittävä ja hyytäväkin tunnelmaltaan ja upea kasvutarina jossa saadaan vastauksia kaikissa kolmessa kirjassa oleviin avoimiin kysymyksiin.
Loistava lopetus Lumikki Anderson-trilogialle!

 

Jos Neropatin päiväkirjat kolahtivat...

...mitä sitten voi lukea kun ne on kaikki luettu? Aika monet (varsinkin pojat) ovat tykänneet lukea Neropatin päiväkirjoja, ja kun ne on luettu iskee tyhjyys...mitä sitten? Neropateissahan kivaa on huumori, se, että päähenkilö on poika ja se, että ne on kirjoitettu sarjakuvamaiseen muotoon. Olen tähän koonnut listaa jossa on ehdotuksia muista sarjakuvamaisista kirjoista jotka ovat hauskoja, sekä lopuksi muista kirjoista jotka ovat olleet suosittuja noin viidesluokkalaisten mielestä - toivottavasti näistä löytyy kivaa luettavaa :)

Sarjakuvamaisia helppoja kirjoja noin viidesluokkalaisille 2015

Russel: Nolo elämäni (päähenkilönä tyttö)

Kinney: Neropatin päiväkirjat

Peirce: Iso Nipa

Pastis: Timi Möhläri

Benton: Rakas nuija päiväkirjani

Pantermuller: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos

Onkeli: Selityspakki

Stanton: Olet ilkimys, herra Gummi!

Rodkey: Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään)

Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma

Luhtanen: Totuus Tarusta (Taru on jo yläkoulussa)

Muita sopivia kirjoja noin vitosille

Gahrton: Eva ja Adam, Rosan elämää - sarja

Noronen: Supermarsu-kirjat

Pennypacker: Klementiina-kirjat

Delikouras: Nörtti, kolme osaa

Goosebumpsit (kauhua)

Huone 16 (kauhua)

Gaiman: Coraline (fantasiaa)

Byng: Molly Moon

Carter: Mysteeritytöt

Larry: Zac Power

Barrows: Isa ja Bea (nuoremmille kuin Klementiina)

Holly Smale: Geek girl - Kohellusta korkokengissä

Kirjailijan todellisiin kokemuksiin hatarasti perustuva nuortenkirjasarja joka kertoo 15-vuotiaasta nörttitytöstä joka sattumalta päätyy malliksi. Tässä toisessa kirjassa Harrietin kesä on pilalla jo ennen kuin se on ehtinyt alkaa. Unelmapoikaystävä Nick on pannut suhteen katkolle juuri ennen koekautta ja kadonnut Australiaan. Isä ja äitipuoli Annabel odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan, eikä Harriet oikein tiedä mikä hänen roolinsa kasvavassa uusioperheessä on. Ja kun paras ystävä Nat lähetetään pakolla Ranskaan maatilalomalle, voi kesäsuunnitelmat vetää lopullisesti vessanpöntöstä. 

Yllättäen hänet kutsutaan mallikeikalle Japaniin koska hänet on valittu mallikasvoksi hienoon kampanjaan, mutta kaikki onnistuukin menemään ihan päin prinkkalaa. Harriet vain sattuu olemaan niin kömpelö ja epämallimainen...vai johtuuko se sittenkin jostain muusta? Entä mitä tehdään kun Japanissa törmätään exään joka saa yhä sydämen läpättämään vaikka hänellä on jo uusi tyttis? Ihan kivan kevyttä luettavaa.

Ensimmäisen osan löydät täältä. 

Sally Green: Puoliksi paha ja Puoliksi villi

Nathan on noita, puoliksi musta ja puoliksi valkoinen...eikä se ole hyvä juttu. Kuvittele, ettet osaa lukea etkä kirjoittaa, mutta parannut nopeasti – jopa noidaksi. Alat voida pahoin, jos et pääse ulos pimeän ajaksi. Vihaat valkoisia noitia, mutta rakastat Annalisea, vaikka hän on yksi heistä. Olet joutunut virumaan häkissä neljätoistavuotiaasta saakka. Sinun pitäisi paeta ja löytää Mercury, musta noita joka syö pikkupoikia. Sinulla on aikaa siihen asti, kunnes täytät seitsemäntoista vuotta. Helppo nakki. Nathanin isä on kaikista pahoin ja pelätyin musta noita ja se aiheuttaa Nathanille paljon ongelmia. Tarina jatkuu kirjassa Puoliksi villi...
 





Jatkoa puoliksi pahalle. Trilogian toinen osa. Nathan on kohdannut viimein pahamaineisen isänsä Marcuksen ja saanut häneltä kolme lahjaa, jotka tekevät hänestä täysivaltaisen aikuisen noidan. Pakomatka kuitenkin jatkuu yhä. Nathanin täytyy pelastaa Annalise ja valita puolensa noitien kapinassa, jossa hän taistelee niin vanhojen ystävien kuin vihollistenkin rinnalla. Ennen kaikkea hänen on opittava hallitsemaan uutta kykyään - kummaa, villiä voimaa, joka uhkaa ottaa hänet kokonaan valtaansa. Lopuksi Nathan lähtee ajamaan takaa Annaliseä, mitä ihmettä siinä välissä tapahtui että asiat mutkistuivat niin päälaelleen? Kolmatta osaa odotellen...

Maya Van Wagenen: Suosittu

Mayan omaelämäkerta siitä miten koulun alimmalla arvoasteella oleva nörtti kipuaa suosituksi 50-luvulta olevan vanhan kirjan ohjeiden avulla. Mayan isä löysi kirjan jossa neuvottiin miten saavutetaan ystäviä ja suosiota ja Maya päätti kokeilla tepsivätkö samat jutut nykypäivänä. Hän kuukausittain otti uuden luvun kirjasta käsittelyyn ja toimi kuten neuvottiin. Hän alkaa pokkana käyttää pitkiä hameita, sukkanauhavöitä ja helminauhoja, mutta hylkää myös teinimaailman kirjoittamattomat säännöt ja menee ruokalassa istumaan suosittujen pöytään ja tekee tuttavuutta vielä itseäänkin nörtimpien kanssa.

 Mayan elämä kyllä muuttui vuoden aikana, mutta loppupeleissä heräsi kysymys, mitä suosio tarkoittaa ja kuka on suosittu ja huomaako sitä itse kun sitä on? Ihan hyvä ja ajatuksia herättävä kirja, mutta kyllä ihmetyttää että Usan kouluissa on noin tiukat puitteet mihin ihminen tungetaan ja sieltä ei sitten oikein poistuta. Mielestäni Suomessa ei ole ihan noin tiukkoja raameja eri ihmisryhmille, tai ei ainakaa ollut kun mä kävin vielä koulua.