Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Merja Otava: Priska

Tämä ihana kirja! Priska, en ole sitä muutamaan vuoteen lukenut, mutta yhteensä varmaan 10 kertaa elämäni aikana. Sain sen joskus lahjaksi äidiltäni ja se on kulkenut mukana aina. 

Priska on kirjoitettu 60-luvulla ja kertoo teini-ikäisen Priskan elämästä  kaupungissa ja koulussa ja ystävien kanssa. Kirja kattaa kokonaisen vuoden hänen elämästään ja kasvustaan lapsuudesta nuoruuteen. Asioita muuttuu, mutta muuttuvatko ne parempaan vai huonompaan suuntaan? Tässä on hienoa ajankuvaa  mutta se ei silti tunnut vanhanaikaiselta tai liian vanhalta. 


Kirjan tunnelma veti taas mukaansa Priskan mietteliääseen maailmaan ja hänen kaveripiirinsä keskelle. Nuoret pohtivat samoja asioita sukupolvesta toiseen, joten ei mitään uutta auringon alla. Priska vain on kirjoitettu niin ilmavasti ja pohdiskelevasti että se kutkuttaa, koska kuvatut tunnelmat muistaa ja tunnistaa. 


Eräs kaverini nuorena luki myös Priskaa, mutta oli jostain syystä koko ajan lukenut Pirska, ja kun kävi ilmi että se onkin Priska, niin ei voinut lukea loppuun :D


perjantai 13. heinäkuuta 2018

Holly Bourne: Mikä kaikki voi mennä pieleen?


Ihan mahtava kirja! Seuraava kirja siitä Oonko ihan normaali-kirjasta, joka myös oli loistava! Kirja kertoo tyttökolmikosta ja tässä kirjassa on vuorossa Amberin kesäloma ja mahdollisesti tutustuminen raittiiseen äitiin. Amberin äitihän on alkoholisti ja muuttanut Amerikkaan ja jättänyt tyttärensä isänsä luokse.  Amber matkustaa Yhdysvaltoihin, äitinsä luokse kylään, suurin odotuksin. No, odotukset eivät ehkä ihan täyty, mutta jotain muuta löytyy kyllä!

Amber työskentelee kesän raitistuneen äitinsä ja tämän puolison pitämällä kesäleirillä ohjaajana ja siellä ei tietenkään romantiikalta voi välttyä.

Hurjan hienosti kerrottiin vaikeistakin asioista ja niiden käsittelystä tai kyvyttömyydestä käsitellä niitä. Ja nuorta romantiikkaa on luvassa. Voin hyvin lämpimästi suositella ja innolla odotan jatkoa! 


tiistai 8. toukokuuta 2018

Rowell, Rainbow: Eleanor & Park




Rakkautta, sitä ensirakkautta. Tästä sen tunnistaa jos sen on joskus kokenut, jos vielä ei ole, niin tästä saa kuvan millaista se voi olla.

Park on ihan tavallinen poika, koulussa silleen semisuosittu. Koulubussissa viereen istuu rähjäinen tyttö, punatukkainen. Se on Eleanor. Koulumatkoilla syntyy vähän vanhingossa jotain, joka saa aikaan jotain suurta kummankin elämässä. Se syntyy kaseteissa jotka Park on äänittänyt Eleanorille ja sarjakuvissa joita Eleanor lukee. Kummatkin ovat 16-vuotiaita ja heidän tarinansa kehittyy yhden kouluvuoden aikana.

Tämä kirja saattaa aiheuttaa silmien hikoilua, joten nessut on hyvä varata vierelle.

Telgemeier, Raina: Hymy ja Siskot


Hymy. Aivan loistava nuorten (ja miksei aikuistenkin) omaelämäkerrallinen sarjakuva tytöstä joka katkaisee onnettomuudessa etuhampaansa ja joutuu kokemaan hurjan määrän erilaisia oikomishoitoja. Nämä eivät tietenkään auta nuoren naisen teini-iän kasvuissa ja menoissa. Tosi kivasti piirretty ja kerrottu, tarina vie mukanaan ja ainakin mulle tulee hyvin muistoja mieleen, sillä mulla oli kaikki samat oikomisvälineet käytässä kuin hänelläkin ja muutama vielä lisäksi!


Toinen osa Telgemeierin ihania sarjakuvia, tämän nimi oli Siskot. Kun päähenkilö on selvinnyt oikomishoidoista, niin perheessä on muita ongelmia. Äiti ja lapset lähtevät monen päivän automatkalle sukulaisten luo, isä tulee perässä lentäen. Matka ei tietenkään suju leikiten, varsinkaan kun mukana on ärsyttävä sisko jonka kanssa pitää tapella lähes koko ajan. Perillä kuitenkin on ihan kivaa, käy vain ilmi että isä ei tullut perässä lentäen ainoastaan siksi että oli työjuttuja, vanhemmilla näyttää olevan vaikeaa keskenäänkin....




tiistai 19. joulukuuta 2017

R.J. Palacio: Ihme

Aivan mahtava kirja!! Hieno, upea, koskettava, itkettävä, naurattava ja niin lämmin. 

Hauska ja rohkaiseva romaani ennakkoluulojen kohtaamisesta

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta."

Kirja kertoo Auggie nimisestä pojasta jonka kasvot ovat epämuodostuneet, hän on läpikäynyt lukemattomia leikkauksia ja ollut kotikoulussa, mutta nyt kun viides luokka alkaa, eli yläkoulu, hänet laitetaan kouluun. Se todellakin tuo omat haasteensa eikä se missään nimessä ole helppoa. 

Augustus on joutunut kokemaan paljon ja joutuu kokemaan lisää. Alkukirja on Auggien sanoin, sen jälkeen äänessä ovat hänen ystävänsä, siskonsa ja muutama muu ihminen. Tarina etenee mielenkiintoisesti eikä ole ennalta-arvattava missään kohtaa. 

Kuinka Auggie sopeutuu, tai parempi kysymys onkin, kuinka muut sopeutuvat Auggieen kun hän astuu kouluelämään? Kannattaa lukea, ihan jokaisen!


Sara Saarela: Kanssasi en tarvinnut sanoja



Kirja sisaren itsemurhasta. Mimmi jää yksin kasvatusvanhempien luo ja haluaa pois. Tai oikeastaan ei halua mitään. Elämä on tyhjää ja turhaa ilman Pinjaa. 

Muutaman mutkan kautta Mimmi pääsee Koivu-nimiseen nuorisokotiin, siellä saa surra rauhassa ja on ymmärtäväisiä ihmisiä. Eniten Mimmiä kiinnostaa missä Pinja on nyt, joutuuko helvettiin jos tekee itsemurhan, kuten nuivat kasvatusvanhemmat sanoivat. 

Koivu on seurakunnan nuorisokoti ja siellä voi puhua uskonnollisista ja sielullisista asioista. Mimminkin olo helpottaa kun löytyy kuuntelevia korvia ja jonkinlaisia vastauksia. Uskonnolliseksi kirjaksi ihan kiva, mieto. Ja tärkeä aihe.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Holly Bourne: Oonko ihan normaali?




Evie palaa kouluelämään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kukaan uudessa koulussa ei tiedä että Evie on ollut pois kuvioista, eikä varsinkaan että miksi näin on ollut. Ja Evie haluaa pitääkin tämän asian näin. Hän onneksi saa pari hyvää kaveria heti kättelyssä ja elämä alkaa muistuttaa normaalia.

Evie ei kuitenkaan ole ihan normaali. Hän sekosi. Hänellä oli paha OCD eli pakko-oirehäiriö, jonka takia hän joutui olemaan pois koulusta ja käymään terapiassa, jossa hän käy vieläkin. Paraneminen on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin eikä Evie halua olla mitään muuta kuin ihan normaali nuori.

Koulu kuitenkin aiheuttaa kaikenlaista hämminkiä ja stressiä. Kynsin ja hampain Evie pitää kiinni jo saavutetusta normaaliudesta eikä halua  myöntää itselleen, perheelleen, ystävilleen tai terapeutilleen että vanhat oireet alkavat pikkuhiljaa palata takaisin. Edessä on kuitenkin hetki jollon on pakko myöntää että takapakkia on tullut.

Todella todenmukainen ja  tunteikas kuvaus millaista on kun kärsii jostain sairaudesta ja haluaa vain olla kuten muutkin. Voiko itsestään paljastaa kaiken, vai tarkoittaako se että jää yksin.

 Trilogian ensimmäinen osa jota voin lämpimästi suositella ja innolla odotan jatko-osia!

Judy Curtin: Ketä kiinnostaa?



Irlantilainen ja englantilainen joutuvat kirjekavereiksi koulun kautta, koska heidän opettajansa oli sitä mieltä että ihmisen pitää osata kirjoittaa kirjeitä. Arvonnalla kirjekavereiksi osuivat Luke ja Elma. Heitä harmittaa ettei kaveriksi osunut samaa sukupuolta oleva, se olisi ollut paljon helpompaa. Pakko kuitenkin kirjoittaa, kun opettaja käskee.

Kumpikin hokaa että kirjeessähän voi keksiä itselleen ihan millaisen elämän haluaa ja keksivät itselleen aika coolit elämät. Todellisuus on aivan muuta, kotiolot ovat aika kurjat kummallakin, eikä elämä ole kovin hohdokasta. He kuitenkin jatkavat kirjoittelua ja pikkuhiljaa todellisuus alkaa hiipiä kirjeisiinkin. Kummankaan isät eivät ole kunnossa ja tämä aiheuttaa kummankin elämässä kaikenlaista lisäharmia. Voiko ventovieras kirjekaveri kuitenkin auttaa? Mitä tapahtuu jos kertookin totuuden? Hyvä ja helppo mukaansatempaava kirja. 

tiistai 14. helmikuuta 2017

Lina Stoltz: Huomenna ei tarvitse pelätä




Koskettava kirja Liljasta, jolla on hyvin hävettävä salaisuus. Siitä ei voi puhua ja joka päivä jännittää mihin pitää herätä. Parhaalle kaverillekaan ei voi kertoa. Vatsassa on solmu ja hengittäminen vaikeaa. Pitää pelleillä ja hämätä opettajaa ettei se vain selviäisi... Lucian päivä lähestyy ja Lilja valitaan Luciaksi. Mutta voiko siihen osallistua, kun ei koskaan voi tietää, mitä jos äiti ei tule paikalle, mitä jos äiti tuleekin, mitä jos...Jos äiti ratkeaakin taas ryyppäämään.

Aihe, josta ei paljoa kirjoitella eikä liikaa puhutakaan, vaikka pitäisi.

torstai 30. kesäkuuta 2016

Tuula Kallioniemi: Pako



 Ohkainen kirja, joka tempaa mukaansa...

Matilda soutaa saareen, jonka luulee olevan autio. Se ei olekaan, vaan mies nimeltä Alarik vie hänet myrskyltä suojaan saarella olevaan taloon. Yhtäkkiä Matilda huomaakin olevansa vankina ja seuralaisena tytölle jota Alarik myös pitää talossaan. Käy ilmi että tytöt viedään ehkä maasta ja Matilda ja Carita pakenevat henkensä edestä. 

Toisaalla kaksi hyvin erilaista poikaa, Anders ja Samuel tapaavat toisensa ja tytöt. Pakomatka on jokaiselle erilainen ja tunnelma tiivistyy kun aikuiset eivät usko ja kuuntele lapsiaan. Kuinka heille kaikille käy? Moniongelmaisuus ja välinpitämättömyys ovat isoja asioita, jotka osittain on jätetty sivulauseisiin. Hieman ahdistava kertomus, joka sisältää huoltajuuskiistoja, köyhyyttä, huostaanottoja ja muita nykyajan vitsauksia.

tiistai 23. helmikuuta 2016

Laura Lähteenmäki: Aleksandra Suuri






Aleksandralla menee hyvin: hän on kaunis ja suosittu sekä näyttelee draamakoulun pääosat. Syksyllä hänen perheeseensä tulee vuodeksi hollantilainen vaihto-oppilas Tim, joka on suloinen namupala. Aleksandra haluaa tehdä kaikkensa, jotta Timillä olisi hauska vuosi. Vaihto-oppilasveli on pian liiankin kotonaan ja ottaa elämästä ilon irti, hurmaa lukiolaistyttöjä vasemmalla ja oikealla, jolloin Aleksandran tehtävänä on toimia tulkkina, opintoneuvojana, seuraneitinä sekä peitellä Timin sotkuja.

Tim elää täysillä, ja pian Aleksandra huomaa jääneensä tämän varjoon, hän ei olekaan enää ainoa lapsi eikä kaiken keskipiste. Vuosi on pitkä aika olla kiva ja vastuullinen, eikä Aleksandra enää tiedä, vaaditaanko häneltä liikaa vai kiukutteleeko hänessä vain hemmoteltu ainoa lapsi.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Sara Saarela: Mun on pakko




  Kukaan ei tiedä. Liisi on varma siitä, kunnes hänen paras kaverinsa Sussu saa selville hänen salaisuutensa ja uhkaa paljastaa sen. Liisi arvaa, etteivät hänen pastori-isänsä ja sairaanhoitaja-äitinsä, eivät edes ystävät seurakunnassa, voi ymmärtää, ettei hänellä ole mitään ongelmaa: hän vain haluaa näyttää hyvältä! Ja silloin on pakko olla syömättä, pakko polttaa rasvaa... Pakko, kunnes tilanne riistäytyy käsistä.

Uskovainen päähenkilö kamppailee syömisen ja uskomisen kanssa mutta onneksi hänellä oli tukevia kanssauskovaisia ja vähemmän uskovaisia kavereita. Laihduttaminen ja oksentelu veivät lopulta sairaalaan, jossa toipuminen alkoi ja tuli selväksi että jumala hyväksyy kaikki juuri sellaisina kuin ovat.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Tuija Lehtinen: Välivuosi




Välivuosi on Simosta huono läppä. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella, että vuosi olisi oikotie onneen. Kaksi hyvin erilaista yksinhuoltajaperhettä päätyy yhteen. Simo, Simon boheemi kulttuurituottajaäiti ja pikkusiskopuoli Malaika Tikkurilasta. Uusi siskopuoli Lime, avaruusfysiikasta luennoiva professori-isä ja uusi pikkusisko Tua Kauniaisista. Simo aloittaa kymppiluokan. Lime on matikkaluokalla ja nero, kuten isänsä. Simosta tuntuu kuin hän olisi joutunut huonoon tosi-tv-ohjelmaan, jossa uusperheen jäsenet eivät elä samassa maailmassa. Simon vanhat kaverit jäivät muuton ja koulunvaihdon takia ja uusia on hankala löytää. Limellä taas on omat päämääränsä selvillä ja niitä varten tehdään töitä! 

Kirja kerrotaan vuoroluvuin Simon ja Limen näkökulmasta ja yhteistä on että yhteistä säveltä ei meinaa löytyä. Uusioperheen arki ei ole aina ruusuilla tanssimista.

Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus



Kirja rahallisesta eriarvoisuudesta, ystävyydestä ja valehtelusta. Mitä käy kun Senja siirtyy taas uuteen kouluun, ja saadakseen ystäviä valehtelee vanhemmistaan, näiden töistä ja siitä missä asuu ettei vaikuttaisi ihan köyhältä luuserilta uusien kavereiden silmissä? Entä kun äiti saa töitä ulkomailta ja pitää muuttaa isovanhempien luo joita ei ole vielä ikinä tavannut, koska isästään ei tiedä mitään? 

Senja joutuu kokemaan monenlaisia asioita eikä pienimpänä niistä ole oman isän tapaaminen ekan kerran elämäsään (melkein, sitä ei lasketa jos on yksivuotiaana hänet nähnyt). Ja selviää sekin ketkä ovat oikeita ystäviä ja onko rahalla niin paljoa merkitystä elämässä. Oli hyvin kirjoitettu ja vetävä kirja, helppo uppoutua Senjan maailmaan ja sen käänteisiin. Tykkäsin kun oli muutama persoonallisempikin tyyppi tässä kirjassa.

Sophie Kinsella: Kadonnut: Audrey

 


Kirja kertoo teini-ikäisestä Audreystä. Hän pysyttelee kotonaan ja käyttää sisälläkin aurinkolaseja koska ne luovat hänelle turvallisuudentunteen.  Hänen perheensä on hieman outo, yli-intensiivinen äiti, työhullu isä, veli joka pelaa vain tietokonepelejä ja pikkuveli joka on vasta neljävuotias. Audrey käy psykiatrilla, mutta ei missään muualla, koska hän saa erittäin pahoja paniikkikohtauksia.  Ne johtuvat jostain, mitä hän koki aiemmin koulussaan kun hän joutui ilkeiden saman luokkalaisten tyttöjen kiusaamaksi.

Tässä  kirjassa kerrotaan Audreyn toipumisesta vakavasta mielen sairaudesta, siitä vuoristoradasta mitä toipuminen on ja pojasta nimeltään Linus. Jolla on omalla tavallaan suuri vaikutus siihen miten Audreyn toipuminen lähtee etenemään. Tässä kirjassa oli hyvä aihe, mutta haluaisin muistuttaa että kaikki  mielen sairaudet eivät lähde toipumaan ihan yhtä suoraviivaisesti, vaan jotkut sairaudet eivät parane. Se on hyvä pitää mielessään, vaikka samalla voi iloita niiden puolesta ketkä toipuvat. Hyvä kirja nuorille mielen sairauksista, ja siitä tosiasiasta että sellainen voi tulla kenelle tahansa.


perjantai 31. heinäkuuta 2015

Holly Smale: Geek girl - Kohellusta korkokengissä



Kirjailijan todellisiin kokemuksiin hatarasti perustuva nuortenkirjasarja joka kertoo 15-vuotiaasta nörttitytöstä joka sattumalta päätyy malliksi. Tässä toisessa kirjassa Harrietin kesä on pilalla jo ennen kuin se on ehtinyt alkaa. Unelmapoikaystävä Nick on pannut suhteen katkolle juuri ennen koekautta ja kadonnut Australiaan. Isä ja äitipuoli Annabel odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan, eikä Harriet oikein tiedä mikä hänen roolinsa kasvavassa uusioperheessä on. Ja kun paras ystävä Nat lähetetään pakolla Ranskaan maatilalomalle, voi kesäsuunnitelmat vetää lopullisesti vessanpöntöstä. 

Yllättäen hänet kutsutaan mallikeikalle Japaniin koska hänet on valittu mallikasvoksi hienoon kampanjaan, mutta kaikki onnistuukin menemään ihan päin prinkkalaa. Harriet vain sattuu olemaan niin kömpelö ja epämallimainen...vai johtuuko se sittenkin jostain muusta? Entä mitä tehdään kun Japanissa törmätään exään joka saa yhä sydämen läpättämään vaikka hänellä on jo uusi tyttis? Ihan kivan kevyttä luettavaa.

Ensimmäisen osan löydät täältä

Maya Van Wagenen: Suosittu




Mayan omaelämäkerta siitä miten koulun alimmalla arvoasteella oleva nörtti kipuaa suosituksi 50-luvulta olevan vanhan kirjan ohjeiden avulla. Mayan isä löysi kirjan jossa neuvottiin miten saavutetaan ystäviä ja suosiota ja Maya päätti kokeilla tepsivätkö samat jutut nykypäivänä. Hän kuukausittain otti uuden luvun kirjasta käsittelyyn ja toimi kuten neuvottiin. Hän alkaa pokkana käyttää pitkiä hameita, sukkanauhavöitä ja helminauhoja, mutta hylkää myös teinimaailman kirjoittamattomat säännöt ja menee ruokalassa istumaan suosittujen pöytään ja tekee tuttavuutta vielä itseäänkin nörtimpien kanssa.

 Mayan elämä kyllä muuttui vuoden aikana, mutta loppupeleissä heräsi kysymys, mitä suosio tarkoittaa ja kuka on suosittu ja huomaako sitä itse kun sitä on? Ihan hyvä ja ajatuksia herättävä kirja, mutta kyllä ihmetyttää että Usan kouluissa on noin tiukat puitteet mihin ihminen tungetaan ja sieltä ei sitten oikein poistuta. Mielestäni Suomessa ei ole ihan noin tiukkoja raameja eri ihmisryhmille, tai ei ainakaa ollut kun mä kävin vielä koulua.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Sari Luhtanen: Totuus Tarusta: täydellisen mokaamisen taito



Taru koittaa elää elämäänsä ja pärjätä koulussa sekä lempiharrastuksessaan kuulantyönnössä. Mutta asioita hankaloittaa luokkakaveri Angela jonka pitää aina olla paras ja ihanin kaikessa. Muuten sen voisi ohittaa, mutta kun luokalle tulee uusi poika Roni, asetelma muuttuu... Ja pahuksen peikkokin hankaloittaa asioita. Mitä siitä tulee kun koulu järjestää kasaridiskon ja samalle päivälle sattuu myös kuulantyöntökisat? Kivaa, kepeää ja vähän mustaakin koululaishuumoria tytöille ja pojille.

Anu Holopainen: Ihon alaiset



Ihan mahtava kirja mahdollisesta tulevaisuudesta jossa luonnollinen ulkonäkö on lähinnä kirous ja hankaloittaa elämää. On ihan normia muokata ulkonäköään ja luomut on kummajaisia. Päähenkilö on poika Jara, joka haaveilee täysikäisyydestä jotta itse voisi päättää muokkauksistaan kun vanhemmat ovat niin nuivia etteivät anna alaikäisenä lupaa teettää mitään. Jara kuitenkin saa yllättäen hienon kesätyöpaikan ja sen kontaktit ja liksa mahdollistaa vaikka mitä...Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita muokkaamaan itseään ja hyväksymään kauneuskirurgiaa. Kirja on hienosti kasattu tarina erilaisista blogikirjoituksista, tv-pätkistä ja muista medioista, eri kertojaäänin ja on silti selkeä, jännittävä ja koskettava. Suosittelen kaikille! 

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kirsti Kuronen: Paha puuska




Lyhyt ja vaikuttava kirjanen kertoo pikkuveljen pahasta puuskasta joka johti siihen että hän jäi/meni junan alle. Isosiskon on vaikea olla miettimättä miksi niin tapahtui. Metsässä on kivi jossa pikkuveljen äänen voi kuulla... 

Kirja on kirjoitettu väljästi ja on proosaa runomaisesti kirjoitettuna. Helppo- ja nopealukuinen, pohdiskeleva muttei ihan tavallisesti, enemmän sivulauseissa viittaava kuin myrskyn silmässä rypevä. Tykkäsin kovasti. Sopisi hyvin vaikka koulussa luettavaksi ja käsiteltäväksi.