Priska on kirjoitettu 60-luvulla ja kertoo teini-ikäisen Priskan elämästä kaupungissa ja koulussa ja ystävien kanssa. Kirja kattaa kokonaisen vuoden hänen elämästään ja kasvustaan lapsuudesta nuoruuteen. Asioita muuttuu, mutta muuttuvatko ne parempaan vai huonompaan suuntaan? Tässä on hienoa ajankuvaa mutta se ei silti tunnut vanhanaikaiselta tai liian vanhalta.
Kirjan tunnelma veti taas mukaansa Priskan mietteliääseen maailmaan ja hänen kaveripiirinsä keskelle. Nuoret pohtivat samoja asioita sukupolvesta toiseen, joten ei mitään uutta auringon alla. Priska vain on kirjoitettu niin ilmavasti ja pohdiskelevasti että se kutkuttaa, koska kuvatut tunnelmat muistaa ja tunnistaa.
Eräs kaverini nuorena luki myös Priskaa, mutta oli jostain syystä koko ajan lukenut Pirska, ja kun kävi ilmi että se onkin Priska, niin ei voinut lukea loppuun :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti