Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Ronja Salmi: Onks noloo? Leirikoulussa

Ohut ja helposti luettava kirja alakoululaisten leirikouluun valmistautumisesta ja siellä olemisesta. Eka nolous oli kun Petjan ja Tonin piti myydä pikkuleipiä kyylääjämummeleille leirikoulun rahastoa varten.

Myös itse leirikoulussa oli monta noloa tilannetta ja juttua.

Onks noloo jos ei löydä paikkaansa bussissa? Tai jos laulaa leirinuotiolla antaumuksella kun kaikki muut ovat jo lopettaneet? Erityisesti noloutta pohtii Petja, jonka paras ystävä Toni viihtyy nykyään paremmin reippaan Malikin seurassa. 

Tätä voi helposti suositella jos paksut kirjat tuntuvat liian paksuilta, tässä riittää huumoria ja hauskuutta, myös kiva kuvitus mukana.  


perjantai 13. heinäkuuta 2018

Elina Kilkku: Onks tää normaalii? ja muita tarinoita

Mikä on totuus nuorten elämästä? Mikä on ainoa oppiaine, jota koulussa pitäisi opettaa?
 

Kuka viritti kelmun rehtorin vessanpönttöön?
Mikä tekee ihmisestä aikuisen?
Onko mutsisi natsi?
Mikä on sun lemppari thaikkusafka?
Mikä on pihtarihuora? 

Ovatko mittani OK?!?

Ja ennen kaikkea: onks tää normaalii???!?? 

Novellikokoelma Onks tää normaalii? ja muita tarinoita käy läpi nuorten elämästä kaiken olennaisen. Kyytiä saavat paitsi vanhemmat, opettajat, päihteet, ulkonäköpaineet ja epätasa-arvo myös nuoret itse. Kirja tarttuu rohkeasti ja huumorilla vaikeisiinkin ajankohtaisiin aiheisiin ja vakuuttaa, että kyllä, on se normaalia. 

Hyvä ja kevyt ja ajatuksia herättävä ja naurattava luettava. Käy hyvin jos ei jaksa lukea pitkiä sepustuksia vaan haluaa lyhyempää luettavaa. 


Holly Bourne: Mikä kaikki voi mennä pieleen?


Ihan mahtava kirja! Seuraava kirja siitä Oonko ihan normaali-kirjasta, joka myös oli loistava! Kirja kertoo tyttökolmikosta ja tässä kirjassa on vuorossa Amberin kesäloma ja mahdollisesti tutustuminen raittiiseen äitiin. Amberin äitihän on alkoholisti ja muuttanut Amerikkaan ja jättänyt tyttärensä isänsä luokse.  Amber matkustaa Yhdysvaltoihin, äitinsä luokse kylään, suurin odotuksin. No, odotukset eivät ehkä ihan täyty, mutta jotain muuta löytyy kyllä!

Amber työskentelee kesän raitistuneen äitinsä ja tämän puolison pitämällä kesäleirillä ohjaajana ja siellä ei tietenkään romantiikalta voi välttyä.

Hurjan hienosti kerrottiin vaikeistakin asioista ja niiden käsittelystä tai kyvyttömyydestä käsitellä niitä. Ja nuorta romantiikkaa on luvassa. Voin hyvin lämpimästi suositella ja innolla odotan jatkoa! 


tiistai 8. toukokuuta 2018

Rowell, Rainbow: Eleanor & Park




Rakkautta, sitä ensirakkautta. Tästä sen tunnistaa jos sen on joskus kokenut, jos vielä ei ole, niin tästä saa kuvan millaista se voi olla.

Park on ihan tavallinen poika, koulussa silleen semisuosittu. Koulubussissa viereen istuu rähjäinen tyttö, punatukkainen. Se on Eleanor. Koulumatkoilla syntyy vähän vanhingossa jotain, joka saa aikaan jotain suurta kummankin elämässä. Se syntyy kaseteissa jotka Park on äänittänyt Eleanorille ja sarjakuvissa joita Eleanor lukee. Kummatkin ovat 16-vuotiaita ja heidän tarinansa kehittyy yhden kouluvuoden aikana.

Tämä kirja saattaa aiheuttaa silmien hikoilua, joten nessut on hyvä varata vierelle.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Sara Saarela: Kanssasi en tarvinnut sanoja



Kirja sisaren itsemurhasta. Mimmi jää yksin kasvatusvanhempien luo ja haluaa pois. Tai oikeastaan ei halua mitään. Elämä on tyhjää ja turhaa ilman Pinjaa. 

Muutaman mutkan kautta Mimmi pääsee Koivu-nimiseen nuorisokotiin, siellä saa surra rauhassa ja on ymmärtäväisiä ihmisiä. Eniten Mimmiä kiinnostaa missä Pinja on nyt, joutuuko helvettiin jos tekee itsemurhan, kuten nuivat kasvatusvanhemmat sanoivat. 

Koivu on seurakunnan nuorisokoti ja siellä voi puhua uskonnollisista ja sielullisista asioista. Mimminkin olo helpottaa kun löytyy kuuntelevia korvia ja jonkinlaisia vastauksia. Uskonnolliseksi kirjaksi ihan kiva, mieto. Ja tärkeä aihe.

John Green (Maureen Johnson, Lauren Myracle: Let it snow


Nuorten kirja, jossa kolme tarinaa kolmelta kirjailijalta.  Kirjan nimi on suomeksikin sama, sitä ei jostain syystä ole suomennettu.

Tarinoiden yhdistävänä tekijänä pieni kahvila lumimyräkän keskellä.

Ekassa tarinassa tyttö joutuu junalla matkustamaan isovanhempiensa luokse, koska vanhemmat päätyivät putkaan. Junamatka kuitenkin tyssää hurjaan lumimyräkkään ja siitähän seuraa seikkailu!

Toisessa tarinassa kaverukset päättävät uhmata myräkkää ja vaeltaa kohti vohvelikahvilaa, mutta matka ei tietenkään suju ilman kommelluksia ja oivalluksia.

Kolmannessa tarinassa ollaan töissä kyseisessä vohvelikahvilassa ja työvuoron aikana punnitaan ystävyyttä, itsekeskeisyyttä ja vähän myöskin ihastuksia.

Sopivaa lukemista joululomalle, tai viilennykseksi keskelle kuuminta kesää.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Holly Bourne: Oonko ihan normaali?




Evie palaa kouluelämään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kukaan uudessa koulussa ei tiedä että Evie on ollut pois kuvioista, eikä varsinkaan että miksi näin on ollut. Ja Evie haluaa pitääkin tämän asian näin. Hän onneksi saa pari hyvää kaveria heti kättelyssä ja elämä alkaa muistuttaa normaalia.

Evie ei kuitenkaan ole ihan normaali. Hän sekosi. Hänellä oli paha OCD eli pakko-oirehäiriö, jonka takia hän joutui olemaan pois koulusta ja käymään terapiassa, jossa hän käy vieläkin. Paraneminen on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin eikä Evie halua olla mitään muuta kuin ihan normaali nuori.

Koulu kuitenkin aiheuttaa kaikenlaista hämminkiä ja stressiä. Kynsin ja hampain Evie pitää kiinni jo saavutetusta normaaliudesta eikä halua  myöntää itselleen, perheelleen, ystävilleen tai terapeutilleen että vanhat oireet alkavat pikkuhiljaa palata takaisin. Edessä on kuitenkin hetki jollon on pakko myöntää että takapakkia on tullut.

Todella todenmukainen ja  tunteikas kuvaus millaista on kun kärsii jostain sairaudesta ja haluaa vain olla kuten muutkin. Voiko itsestään paljastaa kaiken, vai tarkoittaako se että jää yksin.

 Trilogian ensimmäinen osa jota voin lämpimästi suositella ja innolla odotan jatko-osia!

torstai 30. kesäkuuta 2016

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa




Kirja kertoo kahden tytön rosoisen rakkaustarinan, se on eteerisesti kirjoitettu, ilmavasti. Kaunista rakkautta rujossa ja vähemmän kauniissa maailmassa. Liikuttaa ja koskettaa. 

Mariia vihaa kirjoittamista, mutta ei voi olla  kirjoittamatta tarinaansa kesästä, jolloin kaikki muuttui. Tsernobylissä räjähti, ja samalla rähjähti hänen sydämessään kun Mimi kysyi Mariialta uimarannalla: Voisitko sinä näytellä ystävääni?

torstai 18. helmikuuta 2016

Uma Karma: Mistä tunnet sä ystävän

 
Pian 13 vuotta täyttävä Tatu ja hänen paras ystävänsä Severi viettävät leppoisia lomapäiviä kesäisessä Kotkassa. Aika kuluu saaristossa ja lähiön tutuilla kulmilla. Poikien päätä ei aina järki pakota ja he saavat naapureiden hermot kireiksi toinen toistaan hullummilla kolttosilla.

Ohkainen kirja Tatun ja Severin ystävyydestä kesällä juuri ennen yläkouluun siirtymistä. Mälsää kun toinen haluaa jo juosta tyttöjen perässä ja toista se ei juuri kiinnosta. Hillumista lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa. Kesäisiä tapahtumia ja kokemuksia. Hieno kuvaus poikien välisestä ystävyydestä.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Sophie Kinsella: Kadonnut: Audrey

 


Kirja kertoo teini-ikäisestä Audreystä. Hän pysyttelee kotonaan ja käyttää sisälläkin aurinkolaseja koska ne luovat hänelle turvallisuudentunteen.  Hänen perheensä on hieman outo, yli-intensiivinen äiti, työhullu isä, veli joka pelaa vain tietokonepelejä ja pikkuveli joka on vasta neljävuotias. Audrey käy psykiatrilla, mutta ei missään muualla, koska hän saa erittäin pahoja paniikkikohtauksia.  Ne johtuvat jostain, mitä hän koki aiemmin koulussaan kun hän joutui ilkeiden saman luokkalaisten tyttöjen kiusaamaksi.

Tässä  kirjassa kerrotaan Audreyn toipumisesta vakavasta mielen sairaudesta, siitä vuoristoradasta mitä toipuminen on ja pojasta nimeltään Linus. Jolla on omalla tavallaan suuri vaikutus siihen miten Audreyn toipuminen lähtee etenemään. Tässä kirjassa oli hyvä aihe, mutta haluaisin muistuttaa että kaikki  mielen sairaudet eivät lähde toipumaan ihan yhtä suoraviivaisesti, vaan jotkut sairaudet eivät parane. Se on hyvä pitää mielessään, vaikka samalla voi iloita niiden puolesta ketkä toipuvat. Hyvä kirja nuorille mielen sairauksista, ja siitä tosiasiasta että sellainen voi tulla kenelle tahansa.


tiistai 29. syyskuuta 2015

Salla Simukka: Lumikki Andersson trilogia

Punainen kuin veri. Innolla odotin Simukan uusinta kirjaa, eikä tarvinnut pettyä. Mukaansatempaava tarina veti heti mukaansa ja päähenkilö oli monipuolinen ja hänen taustaansa valotettiin pikkuhiljaa, paljastamatta kaikkea. Kansainvälinen huumekuvio oli ehkä vähän heppoinen ja vaikea kuvitella sen maailman raakuutta Tampereelle, mutta muuten jännittävä ja verinenkin tarina. Lumikki Anderssonin jatkovaiheita jää kovasti odottamaan.  

Valkea kuin lumi. Lumikki Anderson-sarjan toinen kirja. Tapahtumapaikkana Praha jossa Lumikki viettää hyvin ansaittua lomaa, joka ei kovin kauaa ole lomaa, vaan muuttuu pakenemiseksi tappajilta ja oudossa lahkossa asuvan ehkäsiskon pelastukseksi. Jännittävä kirja jonka jälkeen jää odottamaan kolmatta osaa trilogiasta. En ihmettele että sarjan käännöoikeudet on myyty 33:n maahan!  

Musta kuin eebenpuu. Lumikki on palannut Tampereelle ja ilmaisutaidon lukioon, jossa oppilaat valmistelevat Lumikki-näytelmää sovitettuna nykyaikaan. Lumikilla on myös uusi poikaystävä Sampo joka vähän piristää synkkää marraskuuta ja Lumikin synkkää mieltä. Kirjassa Lumikille selviää pelottavien käänteiden kautta kuka on ystävä ja kuka vihollinen, kuka on rakastettu ja mitä menneessä oikein tapahtui. Jännittävä ja hyytäväkin tunnelmaltaan ja upea kasvutarina jossa saadaan vastauksia kaikissa kolmessa kirjassa oleviin avoimiin kysymyksiin.
Loistava lopetus Lumikki Anderson-trilogialle!

 

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Holly Smale: Geek girl - Kohellusta korkokengissä



Kirjailijan todellisiin kokemuksiin hatarasti perustuva nuortenkirjasarja joka kertoo 15-vuotiaasta nörttitytöstä joka sattumalta päätyy malliksi. Tässä toisessa kirjassa Harrietin kesä on pilalla jo ennen kuin se on ehtinyt alkaa. Unelmapoikaystävä Nick on pannut suhteen katkolle juuri ennen koekautta ja kadonnut Australiaan. Isä ja äitipuoli Annabel odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan, eikä Harriet oikein tiedä mikä hänen roolinsa kasvavassa uusioperheessä on. Ja kun paras ystävä Nat lähetetään pakolla Ranskaan maatilalomalle, voi kesäsuunnitelmat vetää lopullisesti vessanpöntöstä. 

Yllättäen hänet kutsutaan mallikeikalle Japaniin koska hänet on valittu mallikasvoksi hienoon kampanjaan, mutta kaikki onnistuukin menemään ihan päin prinkkalaa. Harriet vain sattuu olemaan niin kömpelö ja epämallimainen...vai johtuuko se sittenkin jostain muusta? Entä mitä tehdään kun Japanissa törmätään exään joka saa yhä sydämen läpättämään vaikka hänellä on jo uusi tyttis? Ihan kivan kevyttä luettavaa.

Ensimmäisen osan löydät täältä

Sally Green: Puoliksi paha ja Puoliksi villi




Nathan on noita, puoliksi musta ja puoliksi valkoinen...eikä se ole hyvä juttu. Kuvittele, ettet osaa lukea etkä kirjoittaa, mutta parannut nopeasti – jopa noidaksi. Alat voida pahoin, jos et pääse ulos pimeän ajaksi. Vihaat valkoisia noitia, mutta rakastat Annalisea, vaikka hän on yksi heistä. Olet joutunut virumaan häkissä neljätoistavuotiaasta saakka. Sinun pitäisi paeta ja löytää Mercury, musta noita joka syö pikkupoikia. Sinulla on aikaa siihen asti, kunnes täytät seitsemäntoista vuotta. Helppo nakki. Nathanin isä on kaikista pahoin ja pelätyin musta noita ja se aiheuttaa Nathanille paljon ongelmia. Tarina jatkuu kirjassa Puoliksi villi...
 





Jatkoa puoliksi pahalle. Trilogian toinen osa. Nathan on kohdannut viimein pahamaineisen isänsä Marcuksen ja saanut häneltä kolme lahjaa, jotka tekevät hänestä täysivaltaisen aikuisen noidan. Pakomatka kuitenkin jatkuu yhä. Nathanin täytyy pelastaa Annalise ja valita puolensa noitien kapinassa, jossa hän taistelee niin vanhojen ystävien kuin vihollistenkin rinnalla. Ennen kaikkea hänen on opittava hallitsemaan uutta kykyään - kummaa, villiä voimaa, joka uhkaa ottaa hänet kokonaan valtaansa. Lopuksi Nathan lähtee ajamaan takaa Annaliseä, mitä ihmettä siinä välissä tapahtui että asiat mutkistuivat niin päälaelleen? Kolmatta osaa odotellen...

tiistai 26. toukokuuta 2015

Sari Luhtanen: Totuus Tarusta: täydellisen mokaamisen taito



Taru koittaa elää elämäänsä ja pärjätä koulussa sekä lempiharrastuksessaan kuulantyönnössä. Mutta asioita hankaloittaa luokkakaveri Angela jonka pitää aina olla paras ja ihanin kaikessa. Muuten sen voisi ohittaa, mutta kun luokalle tulee uusi poika Roni, asetelma muuttuu... Ja pahuksen peikkokin hankaloittaa asioita. Mitä siitä tulee kun koulu järjestää kasaridiskon ja samalle päivälle sattuu myös kuulantyöntökisat? Kivaa, kepeää ja vähän mustaakin koululaishuumoria tytöille ja pojille.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Emma Hamberg: Linan yökirja 2 - Kaksi poikaa ja yksi sydän



Lina ja Ivar päätyivät vihdoin yhteen Linan ekassa yökirjassa...nyt tarina jatkuu. 

Kesä meni ihanasti Ivarin kanssa ja syksyn koittaessa Linan pitää matkustaa yli 400km päähän kouluun ja se on kauheaa!! Itkua, Ivar-ikävää ja koti-ikävää riittää noin valtameren verran mutta sopimus vanhempien kanssa oli että ainakin kuukausi pitää katsoa kouluelämää ennenkuin voi päättää jotain sen suhteen. 

Koulussa kuitenkin on pari mielenkiintoista tyyppiä ja sieltä löytyy hyvä ystäväkin. Mitä tehdä kun sydän yhtäkkiä päättääkin ehkä ihastua yhteen luokkakaverirenttuun joka ryyppää ja varastelee (mutta on tosi seksikäs!) eikä ole lähellekään niin kiltti kuin Ivar (joka onkin ehkä LIIAN kiltti)? Linan sydän meinaa revetä....

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Emma Hamberg: Linan yökirja




Lina on 15 vuotias ja valehtelee kaikesta koko ajan. Hän valehtelee seksielämästään (vaikka sitä ei ole), ihastuksestaan (ihan väärä tyyppi), lempiruuastaan (eihän kaalikääryleet VOI olla kenenkään lempiruoka!) ja kaikesta muustakin. Elämä on tylsää eikä kukaan varmaan tykkäisi Linasta jos hän puhuisi totta. Kaverit ryyppäävät ja sekstailevat poikien kanssa ja ovat kauniita ja suosittuja, miksi Linan elämä on niin kurjaa ja tylsää ja valheellista? Lina kirjoittaa yökirjaa, koskapa kirjoittaa sitä lähinnä öisin, ja siellä hän kertoo karun totuuden kaikesta. Onko ihastuminen tai sekstailu loppujen lopuksi mistään kotoisin, vai onko se vain tyypistä kiinni? Kirjassa on kiva myös kiva kuvitus.

Rick Yancey: Ääretön meri



Viidennen aallon toinen kirja. Ensimmäinen kirja oli nimeltään Viides aalto, linkin takaa löytyy sen arvio. Cassie Sullivan tovereineen on selvinnyt jo neljästä aallosta, joiden avulla kaukaisesta aurinkokunnasta saapuneet Toiset ovat tyhjentäneet maapalloa ihmisistä. Nyt lopullinen, viides tuhoaalto etenee, ja ihmiskunnan viime rippeet taistelevat henkensä edestä.

Cassien ja kumppanien on tehtävä valinta: uhmatako talven tuloa ja odottaa heitä auttaneen Evan Walkerin paluuta vai lähteäkö etsimään muita selviytyjiä ennen kuin vihollinen saa nuoret satimeen? Uusi hyökkäys on vain ajan kysymys…

Edessä on viimeinen taistelu elämän ja kuoleman, toivon ja toivottomuuden, rakkauden ja vihan välillä.

torstai 9. huhtikuuta 2015

John Green: Kaikki viimeiset sanat



Kirjailijalta on aiemmin ilmestynyt Tähtiin kirjoitettu virhe. Olipahan koskettava, ennalta-arvaaton ja mielenkiintoinen kirja! Tykkäsin kovasti. Kertoo yksinäisen ja ystävättömän Milesin ekasta oppilasvuodesta sisäoppilaitoksessa, kirjan alku tapahtuu ennen vedenjakajatapahtumaa ja loppuosaa kuvaa elämää sen jälkeen. Miles tutustuu muutamaan hyvään, tosi erilaiseen tyyppiin kampuksella ja saa heistä ystävät. Yksi heistä on tyttö nimeltä Alaska, todella erikoinen tapaus...Opiskelukin sujuu ja Miles löytää kokoelmaansa lisää ihmisten viimeisiä sanoja, joita hän keräilee lukemalla paljon elämäkertakirjoja. Kirja kertoo salaisuuksista, jäynistä, labyrintistä ja rakkaudesta.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden



Erikoinen, kiehtova kirja! Suosittelen yläkouluikäisille ja aikuisille. Kirjoitustyyli aluksi vähän häiritsi, mutta siihen tottui nopeasti ja tarina vei mukanaan. Kirjassa oli useita lyhyitä kappaleita tai lukuja, mikä toisaalta helpottaa jos haluaa lukea vain pienissä pätkissä.
Tässä kirjassa eletään historiassa, jossain melko kaukana, ehkä Pohjois-Amerikan mantereella ja se kertoo mykästä tytöstä ja hänen salaisuuksistaan ja siitä mitä hänelle tapahtui, hän ei sitä oikein itsekään tiedä, mutta saako hän sen selville?


Neljä vuotta sitten Judith ja Lottie katosivat. Kaksi vuotta myöhemmin Judith palasi, mutta yksin. Lottien ruumis löydettiin joesta. Vain Judith tietää, mitä tapahtui, mutta hän on mykkä, hänen kielensä on leikattu pois. Silti Judith on täynnä äänetöntä puhetta, vihaa, muistoja, kaipuuta ja ennen kaikkea pakahduttavaa rakkautta lapsuudenystäväänsä Lucasia kohtaan.

Lucas on menossa naimisiin kylän kaunottaren, Marian, kanssa, kun tulee tieto, että vihollinen on hyökkäämässä. Maria rohkaisee Judithia opettelemaan puhumaan. Vähitellen salaisuudet alkavat paljastua ja Judithin elämä muuttuu draamaattisella tavalla.



torstai 26. maaliskuuta 2015

Essi Tammimaa: Noaidin tytär



Kirjan kansi viehtoi niin paljon että halusin lukea tämän, varsinkin kun tajusin että siinä lukee Noaidin tytär, eikä Noidan tytär :D Oli kivaa että kirja sijoittui asujaimistoni lähimaisemiin Kellokoskelle ja kirjan alku oli melko tavallista yläkouluikäisen elämää, mutta muuttui huikeaksi fantasiaseikkailuksi noin puolivälissä. Kirja oli melko unenomainen ja jännä, joskin paikoitellen sekava ja ihan kaikissa juonenkäänteissä en pysynyt mukana. Mutta ihan jännä kirja lappalaissotureista ja bändeistä ja ihastumisesta ja äidittömyydesta ja kirjan kirjoittamisesta ja toisesta ulottuvuudesta. 

Aura on oikeastaan ihan tavallinen 16-vuotias tyttö, yhtä asiaa lukuun ottamatta. Hän on alkanut nähdä näkyjä. Pahaenteiset näyt susista ja soturitartytöstä ajavat hänet kirjoittamaan tarinoita saamelaissoturittarista ja heidän maagisesta maailmastaan. Kun tarinat julkaistaan kirjana, Aura huomaa, että hänen näkyjensä tyttö onkin täyttä totta, ja vihainen hänelle. Uhkaako hänelle käydä samoin kuin Risten-äidille, joka katosi metsien pimeyteen? Ja miten kaikkeen liittyy Maailman reunalla -bändin ihanan salaperäinen laulaja? Miksi Paju valitsi keikalla yleisön joukosta juuri Auran?