Ohkainen kirja, joka tempaa mukaansa...
Matilda soutaa saareen,
jonka luulee olevan autio. Se ei olekaan, vaan mies nimeltä Alarik vie
hänet myrskyltä suojaan saarella olevaan taloon. Yhtäkkiä Matilda
huomaakin olevansa vankina ja seuralaisena tytölle jota Alarik myös
pitää talossaan. Käy ilmi että tytöt viedään ehkä maasta ja Matilda ja
Carita pakenevat henkensä edestä.
Toisaalla kaksi hyvin erilaista
poikaa, Anders ja Samuel tapaavat toisensa ja tytöt. Pakomatka on
jokaiselle erilainen ja tunnelma tiivistyy kun aikuiset eivät usko ja
kuuntele lapsiaan. Kuinka heille kaikille käy? Moniongelmaisuus ja välinpitämättömyys ovat isoja asioita, jotka osittain on jätetty sivulauseisiin. Hieman ahdistava
kertomus, joka sisältää huoltajuuskiistoja, köyhyyttä, huostaanottoja ja
muita nykyajan vitsauksia.
Kirja
kertoo kahden tytön rosoisen rakkaustarinan, se on eteerisesti kirjoitettu,
ilmavasti. Kaunista rakkautta rujossa ja vähemmän kauniissa maailmassa.
Liikuttaa ja koskettaa.
Mariia
vihaa kirjoittamista, mutta ei voi olla kirjoittamatta tarinaansa
kesästä, jolloin kaikki muuttui. Tsernobylissä räjähti, ja samalla
rähjähti hänen sydämessään kun Mimi kysyi Mariialta uimarannalla:
Voisitko sinä näytellä ystävääni?
13-vuotias
Mika saa lainaan pinkin skootterin ja ajaa kolmion takaa suoraan
pakettiauton alle. Huonosti käy. Onko Mika kuollut, vai mitä ihmettä
tapahtuu.
Samalla kylällä useampikin ihminen kokee outoja sattumuksia ja
ihmepelastumisia, kuulee ääniä ja näkee jotain mitä ei kuvitellut enää
näkevänsä. Mikan
onnettomuuden kehyskertomuksen sisälle upotetaan tarinoita niin
kiusaamisesta, veljeksistä, vanhemmista, päihteistä, rakkauksista,
sairaudesta ja kuolemastakin.
Mitä Mikalle tapahtui? Onko enkeleitä olemassa? Onko pahiksen mahdollista enää kääntää
kelkkaansa ja tehdä jotain hyvää? Lyhyt kirjanen jossa jokainen luku on
kuin oma tarinansa.
