tiistai 25. huhtikuuta 2017

Holly Bourne: Oonko ihan normaali?




Evie palaa kouluelämään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kukaan uudessa koulussa ei tiedä että Evie on ollut pois kuvioista, eikä varsinkaan että miksi näin on ollut. Ja Evie haluaa pitääkin tämän asian näin. Hän onneksi saa pari hyvää kaveria heti kättelyssä ja elämä alkaa muistuttaa normaalia.

Evie ei kuitenkaan ole ihan normaali. Hän sekosi. Hänellä oli paha OCD eli pakko-oirehäiriö, jonka takia hän joutui olemaan pois koulusta ja käymään terapiassa, jossa hän käy vieläkin. Paraneminen on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin eikä Evie halua olla mitään muuta kuin ihan normaali nuori.

Koulu kuitenkin aiheuttaa kaikenlaista hämminkiä ja stressiä. Kynsin ja hampain Evie pitää kiinni jo saavutetusta normaaliudesta eikä halua  myöntää itselleen, perheelleen, ystävilleen tai terapeutilleen että vanhat oireet alkavat pikkuhiljaa palata takaisin. Edessä on kuitenkin hetki jollon on pakko myöntää että takapakkia on tullut.

Todella todenmukainen ja  tunteikas kuvaus millaista on kun kärsii jostain sairaudesta ja haluaa vain olla kuten muutkin. Voiko itsestään paljastaa kaiken, vai tarkoittaako se että jää yksin.

 Trilogian ensimmäinen osa jota voin lämpimästi suositella ja innolla odotan jatko-osia!

Mimmu Tihinen: Kello tuhat



Hieno selkokirja kahdesta ihan erilaisesta oppilaasta jotka joutuvat tekemään yhdessä äidinkielen kirjaesitelmän. Jesse pelaa jalkapalloa eikä juuri välitä kirjoista tai lukemisesta. Ninni on ihan erilainen, hän rakastaa runoja ja runokirjoja ja valitseekin runokirjan esitelmää varten. Jesse huomaakin yllätyksekseen että runot ovat pieniä tarinoita joita voi lukea ääneen vaikka karjumalla ja niitä voi ymmärtää ihan omalla tavallaan. Tarinassa huomataan että erilaisuuksista huolimatta voi yhteistyönä syntyä hyvääkin jälkeä ja jos ennakkoluulottomasti ottaa vastaan uusia juttuja niin itsestään voi oppia paljon. 

Selkokirjoja voi lukea jos opettelee kieltä, tai on vaikeuksia lukea tavallisia kirjoja. Teksti on suurta ja kappaleet lyhyitä.  

Judy Curtin: Ketä kiinnostaa?



Irlantilainen ja englantilainen joutuvat kirjekavereiksi koulun kautta, koska heidän opettajansa oli sitä mieltä että ihmisen pitää osata kirjoittaa kirjeitä. Arvonnalla kirjekavereiksi osuivat Luke ja Elma. Heitä harmittaa ettei kaveriksi osunut samaa sukupuolta oleva, se olisi ollut paljon helpompaa. Pakko kuitenkin kirjoittaa, kun opettaja käskee.

Kumpikin hokaa että kirjeessähän voi keksiä itselleen ihan millaisen elämän haluaa ja keksivät itselleen aika coolit elämät. Todellisuus on aivan muuta, kotiolot ovat aika kurjat kummallakin, eikä elämä ole kovin hohdokasta. He kuitenkin jatkavat kirjoittelua ja pikkuhiljaa todellisuus alkaa hiipiä kirjeisiinkin. Kummankaan isät eivät ole kunnossa ja tämä aiheuttaa kummankin elämässä kaikenlaista lisäharmia. Voiko ventovieras kirjekaveri kuitenkin auttaa? Mitä tapahtuu jos kertookin totuuden? Hyvä ja helppo mukaansatempaava kirja. 

tiistai 14. helmikuuta 2017

George R. R. Martin: Jäälohikäärme






Jäälohikäärme oli pelon ja legendojen otus, sillä kukaan ei ollut milloinkaan kesyttänyt sellaista. Kun se lensi yli, se jätti jälkeensä lohduttoman kylmän ja jäisen maan. Mutta Adaraa ei pelottanut. 

Aikuisille, lapsille ja nuorille sopiva lyhyt tarina jäälohikäärmeestä josta tuli Adaran ystävä. Jäälohikäärmeitä näkyi vain talvisin eikä niitä voinut kesyttää. Vai voiko? Talven keskellä syntynyt tyttönen kosketti jäälohikäärmettä eikä paleltunut kuoliaaksi, mitä sitten tapahtui? Lue se tästä hurmaavasta lyhytkertomuksesta jossa on erittäin kaunis ja herkkä kuvitus - sopii myös nuorille joita ahistaa liian paksut kirjat.

Lina Stoltz: Huomenna ei tarvitse pelätä




Koskettava kirja Liljasta, jolla on hyvin hävettävä salaisuus. Siitä ei voi puhua ja joka päivä jännittää mihin pitää herätä. Parhaalle kaverillekaan ei voi kertoa. Vatsassa on solmu ja hengittäminen vaikeaa. Pitää pelleillä ja hämätä opettajaa ettei se vain selviäisi... Lucian päivä lähestyy ja Lilja valitaan Luciaksi. Mutta voiko siihen osallistua, kun ei koskaan voi tietää, mitä jos äiti ei tule paikalle, mitä jos äiti tuleekin, mitä jos...Jos äiti ratkeaakin taas ryyppäämään.

Aihe, josta ei paljoa kirjoitella eikä liikaa puhutakaan, vaikka pitäisi.

Siri Kolu: Pelko ihmisessä




Millaista on elää maailmassa, joka perustuu pelkoon? P-influenssa muuttaa kaikkien elämän. Muuttaako se myös rakkaimmat vihollisiksi?

Pelko ihmisessä. Paine ihmisessä. Pahuus ihmisessä. Pienuus ihmisessä. Niin lukee lapussa, jonka Pilvi jättää veljelleen lähtiessään kotoa. Kun P-influenssa leviää, se muuttaa kaikkien elämän, ja koko yhteiskunnan. 16-vuotias Pilvi sijoitetaan kahdensadan muun sairastuneen kanssa luolaan. Pienoisyhteiskunnalla on ongelmansa, ja tuskin tulevaisuutta.


Alkuunpääsy tämän kirjan kanssa oli hieman tahmeaa, mutta käynnistyttyään oli kyllä mieluisa luettava. Ihmisiin on iskenyt P-virus, se muuttaa ihmisiä niin että tartunnan saaneet eristetään kallioluolaan. Siellä sitten tapahtuu kaikenlaista ja myös ulkopuolella tapahtuu. Kummistakin asioista kerrotaan eri kertojaäänellä ja lopussa sisäinen maailma vihdoin kohtaa ulkoisen...

Tarina jatkuu kirjassa Ihmisen puolella.